Avainsana-arkisto: Lauri Viita

Lauri Viidan seitsemäs serkku

Viime keväänä erään henkilön taustoja tutkiessani törmäsin mielenkiintoiseen perheeseen. Kyseessä oli pitäjänsuutari Kustaa Vilhelm Hellmanin perhe. Perhe asui ensin Hämeenkyrön Palon kylässä.

Juopumuksesta tuomitseminen 1848 Tampereella ei ollut mitenkään tavatonta. Mainetodistuksen ottaminen Tarkk’ampujapataljoonaan 1850 sen sijaan alkoi herättää kiinnostustani. Vähitellen ehtoollismerkinnät Hämeenkyrön rippikirjassa alkoivat käydä harvinaisiksi. Jotain ongelmaa varmaan oli pitäjänsuutarin ammatin harjoittamisessa eikä tarkk’ampujakaan ilmeisesti ollut Kustaa Vilhelmin unelma-ammatti, koska rippikirjassa 1851-57 hänet on merkitty ensin muonatorppariksi ja korjattu itselliseksi.

Aivan vuoden 1857 lopulla Kustaa Vilhelm ryhtyi Pirjolan talon metsänvahdiksi Lemmakkalan kylässä. Neljältä vuodelta on ehtoollismerkinnät. Tuohon aikaan ehtoollisella piti käydä vuosittain. Sitten nimen eteen on lisätty kysymysmerkki, yksi lapsista on merkitty kuolleeksi Messukylässä 1862 ja yksi syntyneeksi Tampereella 1864. Jatkossa ehtoollismerkintöjä on todella harvassa. Lopulta metsänvartijan ammatti on korvattu merkinnällä kylän itsellinen.

Ilmeisesti Kustaa Vilhelm oli kiertelevää sorttia. Ainakaan hän ehtoollismerkintöjen harvalukuisuudesta päätellen ei ole vuoden 1861 jälkeen paljonkaan pysytellyt Lemmakkalassa. Hämeenkyrön rippikirjassa 1881-90 on merkintä, jonka mukaan hän oleskeli Tampereella. Koskaan hän ei kuitenkaan virallisesti muuttanut Hämeenkyröstä, vaikka välillä oleskelikin ainakin Messukylässä ja Tampereella. Ilmeisesti Kustaa Vilhelm pystyi hyvin elättämään itsensä ja perheensä, koska häntä ei rippikirjoihin ole merkitty kirkon vaivaiseksi eikä ruotuvaivaiseksi.

Kustaa Vilhelm Hellman syntyi 1826 Hämeenkyrössä Kievarin talon pojan Juhon ja nikkari Flinkmanin tyttären Anna Ulrikan toisena ja viimeisenä lapsena. Isä Juho oli tuohon aikaan melkoinen kiertelijä, joka kuoli Viaporissa Kustaa Vilhelmin odotellessa 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Tuohon aikaan tuskin syntymäpäivillä oli samanlaista merkitystä kuin nykyään. Äiti Anna Ulrika avioitui uudelleen neljä vuotta leskenä oltuaan karvari Simon Malinin kanssa ja perheeseen syntyi kolme tytärtä. Kustaa Vilhelm avioitui 1845 Kustaava Vilhelmiina Juhontyttären (1823-79) kanssa. Vaimo oli Luukin talon tytär Hämeenkyrön Heinijärveltä. Lapsia parille syntyi seitsemän, joista kolme kuoli pieninä. Kustaa Vilhelm kuoli helmikuussa 1900 73-vuotiaana.

Koska Kustaa Vilhelmin isä Juho Esaiaksenpoika oli kotoisin Kyröspohjan Kievarista, aloin tutkia hänen alkuperäänsä. Juhon isänisä minulla olikin jo sukututkimusohjelmassani. Isänisän äidinisä jahtivouti Martti Rekonpoika Hastig on myös oma esi-isäni.

Niinpä aloin tutkia Kustaa Vilhelm Hellmanin lapsia. Pojista nuorin oli tullut jo tutkituksi alussa mainitun tapauksen yhteydessä.

Seuraavaksi jatkoin vanhimmasta tyttärestä Maria Kustaava Kustaantytär Hellmanista (s. 1846). Hän muutti kotoaan Hämeenkyröstä 1862 Messukylään pellavatehtaan työntekijäksi. Vuonna 1869 hän avioitui Juho Taavetti Abrahaminpoika Nikanderin kanssa. Juho Taavetti oli syntynyt 1847 Vesilahdella Kaakilan kylässä Mäkelän torpassa. Pellavatehtaan työntekijäksi tullessaan 1869 hän otti tai hänelle annettiin sukunimi Nikander.

Nuoripari muutti pian avioitumisensa jälkeen Tampereelle Finlaysonin työntekijöiksi. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista keskimmäisen nimi kiinnitti heti huomiotani: Alfhild Josefina. Ja kuinka ollakaan Alfhild meni naimisiin 10.7.1895 Tampereella työmies Emil Juhonpoika Wiidan kanssa. Emil oli muuttanut Tampereelle 1891 kotoaan Virroilta. Jo Emilin isälle oli merkitty rippikirjaan sukunimi Wiita.

Nimi Alfhild siis hämmästytti. Vielä enemmän hämmästytti hänen avioitumisensa Emil Wiidan kanssa. Ja niin alkoi mieleni pohjalta kummuta runo:

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.

Alfhild, hän joka synnytti minut,
on joka yö sinne purjehtinut,
missä nyt Eemeli tullen ja mennen
murahtaa vain, kuten täälläkin ennen.
Siellä he kulkevat tähtien rivissä…

Sitten tuli kiire hakemaan Wikipediasta Lauri Viitaa. Varmistui pojan ja vanhempien yhteys. Olen Lauri Viidan 7. serkku. Yhteiset esivanhempamme ovat Martti Rekonpoika Hastig (1682-1784) ja Kirsti Juhontytär Tuomola (1696-1770).

Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta kirvesmies, runoilija ja kirjailija Lauri Viidan syntymästä.

Olen kerännyt Lauri Viidan esipolvia tänne:
https://marjalenajohanneksentytar.wordpress.com/lauri-viita/
https://marjalenajohanneksentytar.wordpress.com/lauri-viita/lauri-viidan-esivanhemmat/

Hastigista löydät lisätietoa täältä:
https://marjalenajohanneksentytar.wordpress.com/hastigin-jalkelaisia/

Mainokset