Avainsana-arkisto: Karkku

Yhdeksän paikkakuntaa yhdessä päivässä

Mitä kaikkea voikaan kohdata, kun lähtee etsimään tietynlaisia lämpimiä käsineitä? No ainakin voi nähdä kaksi kettua eli enemmän kuin yleensä vuosikymmenen aikana. Retken aikana huomasimme käyneemme yhdeksässä kunnassa tai kaupungissa ja kahdessa maakunnassa.

ylojarvi-vaakuna-svg

Ensimmäisen kunnanrajan takana oli Ylöjärvi, jossa kukaan esivanhemmistani ei ole syntynyt eikä elänyt. Yhden tätini aviomiehen veli nukkui ajasta ikuisuuteen 84-vuotiaana Ylöjärvellä. Estejuoksun kaksinkertainen olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo syntyi Ylöjärvellä vuonna 1907.

hameenkyro-vaakuna-svg

Seuraavan rajan ylitettyämme saavuimme Hämeenkyröön, isäni synnyinkuntaan. Hämeenkyrössä on syntynyt moni esivanhemmistani niin isän kuin äidinkin puolelta. Hämeenkyrön kirkonkirjat ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Ongelmallisin on rippikirja on vuosilta 1784-1805. Siitä puuttuu paljon syntymäaikoja ja virheellisyyksiäkin on riittämiin.

ikaalinen-vaakuna-svg

Kolmostietä ajaessamme seuraavaksi oli edessä Ikaalinen. Ennen Ikaalisten eroamista omaksi seurakunnakseen se oli Hämeenkyrön kappeli. Kappelin kappalaisena oli vuosina 1593-1619 niin minun kuin monen muunkin esi-isä Philippus Laurentii. Ikaalisten emäseurakuntaan kuuluneet kappelit Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Parkano ja Jämijärvi ovat aikojen kuluessa itsenäistyneet omiksi seurakunnikseen.

jamijarvi-vaakuna-svg

Seuraavaksi oli vuorossa Jämijärvi. Samalla siirryimme Pirkanmaalta Satakuntaan. Erikoista on, ettei kukaan esivanhemmistani ole syntynyt eikä elänyt Jämijärvellä. Jämijärven ympäriltä esivanhempia on löytynyt kosolti. Hiihtoputken jätimme väliin. Jämijärvellä on syntyi vuonna 1917 harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaa.

kankaanpaa-vaakuna-svg

Kankaanpäässä ylitimme Pori-Parkano-radan Niinisalon kohdalla. Vähältä piti, etten itse olisi lapsena muuttanut  Niinisaloon. Vanhempani valitsivat kuitenkin kahdesta vaihtoehdosta Tampereen. Kankaanpäästä on lähtöisin esivanhempiani sekä äidinisän että äidinäidin sukuhaaroista. Itse valitsin ensimmäisen koulutustani vastaavan työpaikan Kankaanpään ja Virtojen väliltä. Kankaanpää hävisi.

porin_vaakuna-svg

Viimeinen läpikulkupaikkamme Satakunnan puolella oli Pori niin kummalliselta kuin se tuntuukin. Lavia liitettiin Poriin viime vuoden alusta. Laviasta on kotoisin moni esivanhempani. Lavian kirkonkirjoja ennen vuotta 1827 pitää osata hakea Suodenniemeltä ja Mouhijärveltä, jotka kumpikin kuuluvat nykyään Sastamalan kaupunkiin. Laviasta löydetty kivilaji on nimetty kunnan mukaan lavialiitiksi ja sitä esiintyy etenkin Karhijärven etelä- ja kaakkoispuolella. Vielä Porista sen verran, että ehdin käydä koulua yhden vuoden Porissa perheeni asuessa Pihlavassa.

karkku-vaakuna-svg

Lavian järvien rannoilta matkamme jatkui Sastamalan kaupunkiin ja Pirkanmaalle. Kaupungilta ei matkamme varrella näyttänyt. Maaseutua ja metsää oli sitäkin enemmän. Lavian jälkeen ajoimme ohi Suodenniemen, äitini synnyinpitäjän, kirkon ja kirkonkylän. Suodenniemellä on syntynyt ja asunut melkoinen joukko esivanhempiani. Omat vanhempanikin asuivat jonkin aikaa siellä. Äitini astma ei sallinut vanhempieni jatkaa maanviljelyä vaan heidän piti vaihtaa ammattia ja muuttaa Tampereelle. Sieltä tehtiin kymmenen vuoden lenkki eri puolille Satakuntaa.  Nykyisen Sastamalan alueella syntyi kaksi sisarustani. Suodenniemen lisäksi juuriani on myös muissa Sastamalan osissa: Tyrväällä, Kiikassa, Kiikoisissa ja Karkussa. Tiesitkö, että Sastamalan vaakunaksi valittiin Karkun vanha vaakuna?

113px-nokia-vaakuna-svg

Ja sitten saavuimme Nokian kaupunkiin. Nokiaan liitetystä Suoniemestä on kotoisin vuonna 1755 syntynyt esiäitini. Isotätini perheineen asui Nokialla, samoin hänen sisarensa vanhoilla päivillään. Nuijasodan aikana vuodenvaihteessa 1596–97 Nokialla ottivat yhteen Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit sekä Jaakko Ilkan johtamat talonpojat.

113px-tampere-vaakuna-svg

Lopulta palasimme lähtöpaikkaamme Tampereelle. Sielläkään ei ole syntynyt esivanhempiani, mutta vanhempieni jälkipolviin kuuluvia on Tampereella syntynyt ja kastettu seitsemän. Tampere on siirtymässä uuteen aikaan, kun ylihuomenna avataan Rantatunneli.

Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:11

Mainokset